Ilmatäytteisen kajakin ominaisuudet

Uusi materiaalitekniikka on tuonut markkinoille entistä useampia ilmatäytteisiä kajakkimalleja. Niiden ominaisuuksissa on tiettyjä eroja, jotka vaikuttavat käyttöön, ja niihin on hyvä perehtyä ennen kuin hankkii omaan käyttöön sopivan kajakin.

Pituus ja leveys

Kajakin koko eli pituus ja leveys eivät muodosta pelkästään istuma- ja pakkaustilaa, ne myös vaikuttavat kajakin ominaisuuksiin vedessä.

On selvää, että kajakin paino on lähtökohtaisesti sitä kevyempi, mitä pienempi runko on sekä pituus- että leveyssuunnassa. Vedessä liikkuminen on kuitenkin monimutkaisempaa kuin maalla: Pitkä vesilinja suhteessa leveyteen antaa nopeutta ja suuntavakautta vesillä. Tämän vuoksi lyhyt runko ei aina ole nopeampi eikä kevyemmin liikkuva, vaikka painaakin vähemmän. Tietenkin rungon pidentäminen tuo jossain vaiheessa niin paljon painoa, ettei pidentynyt vesilinja enää korvaa lisääntyvää kuormitusta melojalle. Samoin kajakista tulee kankea käsiteltävä.

Toisaalta leveys vaikuttaa suoraan sivuttaisvakauteen (ks. edempänä) – mitä kapeampi runko, sitä herkemmin kajakki kallistuu, kun painopiste heilahtaa sivulle, ja sitä herkemmin kajakki kaatuu.

Pitkä vesilinja, joka antaa parempaa vauhtia avarilla vesillä, on myös hankala ahtailla vesillä. Se tekee kajakista kankeammin käsiteltävän ja hitaammin kääntyvän. Lyhyt kajakki on taas ketterä ja helposti käsiteltävä sekä käänneltävä mutkittelevissa virtavesissä ja muissa ahtaissa paikoissa, eritoten koskireiteillä.

Täyttöpaine

Ilmatäytteisten kajakkien ominaisuuksia pohtiessaan kannattaa ottaa huomioon kajakin täyttöpaine. Mitä suurempi se on, sitä jäykempi ja jämäkämpi käyttövalmiista kajakista tulee – ja päinvastoin. Suuri täyttöpaine merkitsee myös laadukkaita ja riittävän vahvoja materiaaleja, koska sellaiset kestävät suurtakin ilmanpainetta sisällään.

Dropstitch-materiaali voidaan täyttää paljon suurempaan paineeseen kuin muut ilmatäytteisten vesikulkuneuvojen materiaalit. Seal-kajakkien pohja on dropstitch-materiaalia, ja sen täyttöpaine on 1 barin (14-15 PSI) luokkaa. Siksi täytetystä kajakista tulee todella jäykkä ja jämäkkä kuten nykyaikaisista SUP-laudoista täytettyinä. SUP-lautojen päällä voi seistä, ja samaa luokkaa on Seal-kajakkien pohjan jäykkyys.

Seal-mallien laidoissa on perinteiset, PVC-muovista valmistetut ja pyöreämuotoiset ilmakammiot. Niiden täyttöpaine on 0,22 bar (3,2 PSI). Yhdessä dropstitch-pohjan kanssa ne muodostavat hyvin jäykkärakenteisen kajakin. Laitojen ilmakammioissa on niin paljon kelluttavaa ilmaa, että kajakkia on vaikea kaataa tarkoituksellakin.

Kerrosrakenne vai näkyvät ilmakammiot?

Markkinoilla on monenlaisia ilmatäytteisiä kajakkeja, joista edullisimmat valmistetaan ohuehkosta vinyylistä. Näistä kajakeista ei täytenäkään tule erityisen jäykkärakenteisia tai jämäköitä, ja siksi niiden suuntavakavuus on yleensä vaatimaton. Myös ohuen materiaalin kestävyys on tavallisesti heikohko.

Monet valmistajat parantavat rakennetta erilaisilla kerrosratkaisuilla, joissa ilmasäiliöt sijoitetaan kuitukankaiden sisälle. Kangaskerrokset tuovat kajakille lisää jäykkyyttä ja muotoa, ja ne parantavat myös kestävyyttä, koska ilmasäiliöt ovat kankaiden sisässä suojassa. Monet näistä kajakeista sopivat hyvin myös retkeilykäyttöön. Joissain malleissa kangaskerroksiin on mahdollista asentaa kansipeitteitä, joilla voi halutessaan peittää ilmatäytteisen kajakin avoimen yläosan ja muodostaa kajakkiin samankaltaiset istuinkaukalot kuin kovakuorisissa kajakeissa. Näin kajakin voi suojata täysin vedeltä samanlaisella aukkopeitteellä kuin kovakuorisissa kajakeissa käytetään.

Kerrosrakenteen haittapuolena on hidas kuivuminen ja vaikea kuivatus. Kun kerrokset ovat sisäkkäin, ja kankaan alle pääsee melonnan aikana vettä, kajakkia on vaikea saada kuivatuksi käytön jälkeen. Sen kuivattaminen täytenä ei useinkaan ole mahdollista – jos retken jälkeen on tultu rantaan ja lähdetään kotiin, kajakki on saatava kootuksi pian.

FitNord Seal -malliston kajakeissa on kolme ilmakammiota, yksi kummassakin laidassa ja yksi dropstitch-materiaalista valmistettu pohjassa. Kaikki ovat näkyvillä koko ajan, ja niiden materiaalit ovat riittävän lujia kestämään normaalin melontakäytön rasituksia. Kun kajakki kootaan melontapäivän jälkeen rannassa, kajakista on helppo valuttaa aaltojen tai melonnan sinne läikyttämä vesi joko kääntämällä kajakki tai avaamalla perän tyhjennystulpat. Kuivaaminen onnistuu millä tahansa vettä imevällä kankaalla, ja kajakki on valmis tyhjennettäväksi ja pakattavaksi.

Sivuttaisvakaus

Kajakin muodon yhteydessä käsiteltiin jo kajakin muodon ja sivuttaisvakauden suhdetta – mitä kapeampi (ja siten nopeampi) on kajakin muoto, sitä kiikkerämpi kajakki on käytössä ja sitä enemmän taitoa se vaatii melojalta. Leveyden lisäksi sivuttaisvakauteen vaikuttavat myös muut seikat.

Jos kajakin rungon muoto on sivusuunnassa kapea ja pohjasta pyöreä, se ei anna paljon vastusta sivusuuntaiselle liikkeelle. Silloin kajakki liukuu kevyesti vedessä, mutta on kiikkerän tuntuinen. Sillä on heikko ns. alkuvakaus eli kajakki reagoi herkästi melojan pieniinkin, sivuttaissuuntaisiin liikkeisiin. Aloittelijasta tällainen kajakki voi tuntua tuskastuttavalta – kuin kajakki kaatuisi millä hetkellä hyvänsä. Monissa kajakeissa tunne on osin pettävä, kajakki ei kaadukaan niin helposti, kun sivuttaisliikettä korjaa omalla liikkeellään. Mutta tuntuma on vähemmän meloneelle hutera.

Jos kajakin pohjassa on pituussuunnassa katsottuna V-kirjaimen muotoa, alkuvakaus yleensä paranee. Silloin rakenteen kulma vastustaa kajakin liikettä vedessä sivusuunnassa. Ilmatäytteisten kajakkien suora pohja toimii hieman samaan tapaan.

Ilmatäytteisten kajakkien sivuttaisvakaus on lähtökohtaisesti parempi kuin kovakuoristen. Kun laidoissa on ilmasäiliöt, kelluttava ilma kantaa silloinkin, kun sivuttaisliike kallistaa kajakkia. Mutta myös ilmatäytteisten kajakkien perussääntö on, että leveys tuo vakautta sivusuunnassa ja kapeus nopeutta avovedessä.

FitNord Seal -mallien paksut ja tilavat ilmakammiot kummassakin laidassa tekevät kajakeista äärimmäisen sivuttaisvakaita. Näitä kajakkeja on vaikea saada kaatumaan edes tarkoituksella. Siksi ne sopivat mainiosti aloitteleville melojille sekä tilanteisiin, joissa mukana on paljon kuormaa (retkeily, kalastus, metsästys) tai edessä on mutkittelevaa, aallokon rikkomaa vettä (koskireitti). Ilmakammiot ja pohjan jäykkä rakenne kuitenkin kelluttavat kajakkeja sen verran korkealla vedestä, että veden vastus pysyy pienenä. Äärimmäisestä sivuttaisvakaudesta huolimatta Seal-kajakeilla on siksi helppo pitää kohtuullista nopeutta.

Suuntavakaus

Mitä pitempi kajakin vesilinja on, ja mitä syvemmälle veteen sen runko ulottuu, sitä suuntavakaampi kajakki on. Suuntavakauden kääntöpuoli on käsiteltävyys eli alttius kääntyä melojan haluamaan suuntaan. Mitä parempi suuntavakaus on, sitä enemmän voimaa tarvitaan kajakin kääntämiseen.

Kovakuoristen kajakkien keski- ja ylemmissä hintaluokissa näkee usein erilaisia evä- ja peräsinratkaisuja, joiden tarkoitus on parantaa suuntavakautta. Monissa malleissa meloja voi nostaa niitä vedestä tai laskea veteen tarpeen mukaan. Ilmatäytteisissä kajakeissa ne ovat harvinaisia, mutta ilmatäytteisten kajakkien vastine niille ovat vakainevät, joiden tulisi olla irrotettavia. Niiden kiinnittäminen lisää merkittävästi kajakin suuntavakautta ja irrottaminen tekee kajakista ketterän ja helposti kääntyvän. Meloja voi valita käyttämänsä asennon olosuhteiden mukaan.

Sivutuulisella järvenselällä voi siis hakea suuntavakautta kiinnittämällä evän ennen lähtöä, ja koskireitillä evä on taas irrotettava – sekä kääntyvyyden parantamiseksi että kajakin kulkusyvyyden eli syväyksen vähentämiseksi minimiin. Koskipaikoissa evä jäisi pohjakiviin kiinni ja rikkoutuisi, pahimmassa tapauksessa se aiheuttaisi vaaratilanteen kajakin jäädessä jumiin kovaan virtaan. Evän irrottaminen on toisinaan tarpeen myös järvien matalilla lahdilla.

Mitä enemmän kokemusta melojalle kertyy, sitä useammin hän meloo ilman vakainevää. Monet ilmatäytteiset kajakit ovat useimmissa olosuhteissa riittävän suuntavakaita ilman evääkin – esimerkiksi FitNord Seal Two on monien mielestä sopivan suuntavakaa myös evä irrotettuna.

Nopeus

Kajakin nopeutta lisää tietenkin melojan voimankäyttö, mutta eri kajakkien nopeus tarkoittaa vastusta, jonka ne vedessä aiheuttavat. Kajakki on kulkuvastukseltaan kenties pienin kaikista vesikulkuneuvoista, ja siksi melojan liikkuminen näyttää parhaimmillaan niin sulavalta.

Yleisesti ottaen vastusta vähentävät pitkä vesilinja, kapea muoto sekä pyöreät linjat, joissa ei ole teräviä kulmia. Sivuttaisvakautta tällainen muoto taas heikentää ja leveä muoto kohentaa. Käytännössä niin ilmatäytteinen kuin kovakuorinenkin kajakki on kompromissi näiden ominaisuuksien välillä, ja käyttäjän on mietittävä, painottaako huippunopeutta vai sivuttaisvakautta. Onko tarkoitus liikkua mahdollisimman nopeasti hyvissä olosuhteissa ja minimivarustuksella vai retkeillä vaihtelevissa olosuhteissa erilaisia varusteita mukana?

Tietenkin myös kajakin keveys eli pieni paino vähentää kulkuvastusta ja siten lisää nopeutta. Kovakuoristen kajakkien kalleimmissa hintaluokissa on erilaisista hiilikuitu- ja kevlarseoksista valmistettuja hyvin keveitä malleja. Useimmat ilmatäytteiset kajakit ovat varsin keveitä, sillä niitä tietenkin käytetään aina ilmalla täytettyinä.